Kessula - kaupungin kesämökki

Header_2.jpgMusiikki jytää Kessulan asuntolassa heräämisen merkiksi, mutta ”teinileirillä” leiriohjaajilla riittää työsarkaa nuorison ylösnostatukseen. Vähän huonosti on nukuttu, sen verran kuuma on kesäyö ja kuulemma hyttysverkon tehtävä on pitää inisijät huoneessa, ei ikkunan ulkopuolella.

Leiriohjaajille teinileirin hitaat aamut ovat kuitenkin mieluisampia kuin muun kesän ala-asteikäisten leirit. Aamuvirkut, kun toivoisivat kauheasti toimintaa heti alkuun eivätkä malttaisi sängyssä pysyä. Tämän aamun ohjaajat ovat nukkuneet vip-huoneissa yön. Seinäjoelta pelkkään työmatkaan menisi puolisen tuntia, minkä vuoksi työpaikalta on mukavampi aikaiseen aamuun herätä.

Yllättävän helposti leiriläiset saadaan kuitenkin kohti jokapäiväistä lipun nostoa. Leirielämän aikataulut ovat iskostuneet takaraivoihin aikaisemmilta vuosilta. Kymmentä lähentelevät leirin konkarien leiriviikot.

Omasta leiriviikosta on yli kymmenen vuotta, mutta monikaan asia ei ole vuosien varrella muuttunut. Perinteitä vaalitaan ja remontointi on ollut lähinnä pintojen maalausta. Lipunnoston lippulaulu lauletaan hillitysti. Siitä ei väännetä pilaversioita samalla tavalla kuin omalla leirilläni.

Teinileirin suurin haaste on saada nuoret innostumaan ja tekemään asioita. Alkukesänä nuorempien kanssa tehdyt jutut eivät todennäköisesti näiden kanssa enää toimi. Kessulan päivittäin vaihtuva teema on tänään Kuumotus. Pelottelussa kauhukerrointa pitääkin lisätä.

Aamu tuntuu rennolta armeijalta. Minuutit huudetaan herätyksessä.  Päivän ohjelmat ja teemat esitellään tupajonoissa ja yhtä mielivaltaisesti valitaan ruokailujärjestys. Aamupala on hyvä, mutta niin on kyllä kaikki muutkin ruuat. Viisi kertaa päivässä syödään. Ohjelmaa, ruoka, ohjelmaa, ruoka… ja niin edelleen.

Header_3.jpgNuorten leirillä jengiytyminen on toisena aamuna jo tapahtunut. Tupien kesken jakaudutaan sopivien etäisyyksien päähän toisista. Katsellaan vähän muita ja ollaan ”cooleja”. Tytöt ja pojat ovat selvästi erillään. Vaikka madot on käyty kaivamassa ja onget haettu ei tyttöjen valtaamalle laiturille uskalleta mennä.

Leiriohjaajan haastattelu keskeytyy, kun hän menee juttelemaan porukasta syrjään jääneelle. Tilanteisiin puututaan heti ja lasten kanssa keskustellaan, kun kotiin tekisi mieli lähteä. Usein kesän vietolta, laululta ja leikiltä näyttävä työ sisältää paljon syvempiä asioita. Ollaan opastamassa, tukemassa ja lohdutetaan tarpeen vaatiessa.

Leiriohjaajien tulevia ammatteja kuunnellessa tulee selväksi, että oikeat henkilöt on työhön valittu. On sosionomeja, luokanopettajia ja lääkäreitä, mutta ennen kaikkea hyviä tyyppejä. Monilla kesätyö ei voisi olla lähempänä omaa alaa.

Yhteisö on tiivis ja yllättävän yhtenäinen. Jotain siitä kertoo se, että moni ei käy Seinäjoella kesken leirin. Vapaa-aikana lenkkeillään, saunotaan ja uidaan. Vietetään kesää. Mutta mistä huomaa työajan loppuneen ja vapaa-ajan alkaneen?

- Silloin ei puhu niin paljon leiriläisille, toteaa yksi ohjaajista.

Leiriohjaajat itse siis tietävät ja sehän riittää. Vuorossa on päivän ensimmäinen Qmotus. Päivävuorolaiset suunnittelevat seuraavan päivän ohjelman ja kirjoittavat niin selkeät ohjeet, että suunnittelijoiden ei itse tarvitse olla rastia vetämässä. Tänään ohjelman onnistumista mitataan kirkumisen määrällä. Ensimmäinen rasti saattaa olla kaikkein onnistunein. Silmät peitettynä etsitään Yökkö Villen jäänteitä. Jännitystä rakennetaan myös musiikin avulla.

Header_.jpgMusiikkia onkin pyritty lisäämään tunnelman luojana. Sitä löytyy jokaiselta rastilta. Ulapalle eksyneeltä veneeltä siirrytään mystiseen riittiin kodalle. Leiriohjaajat ovat löytäneet omat erikoistumisalueensa. Yksi heistä on märkäpuvussa munakonna, outo poppamies ja saunashamaani. Rooli vaihtuu muutaman tunnein välein, ja maskeeraus on onnistunut. Leiriläisillä riittääkin kuka on kuka -pohdintaa.

- Usein miettii kyllä, että tätäkö tekee työkseen, leiriohjaaja naurahtaa.

Aivan näin eksoottisia kaikki työtehtävät eivät kuitenkaan ole. Uimavalvontaa, tikanheiton vahtimista, yhdessä oloa ja suunnittelemista riittää. Työtehtäviin pystyy vaikuttamaan ja niissä hyödynnetäänkin usein kaikkia siviilissä opittuja taitoja.

Heittäytyminen on avain asemassa ja sitä leiriläiset ohjaajilta toivovatkin. Teinileirillä rooli on ehkä enemmän kaverin omainen. Leiriläisistä hyvä ohjaaja on rento, ymmärtäväinen ja joustava.

- Ja semmoinen, joka ei valita, jos haluaa nukkua farkut jalassa, huikkaa leiriläinen.

Yksi asia on silmille pistävää leirillä. Koko ajan on jatkuva epätietoisuus, siitä mitä seuraavaksi tapahtuu. Ohjelma ei todella kerro paljon muuta kuin kellonajat. Niistäkään ei ole paljon hyötyä, kun kelloja ei oikein missään ole ja puhelimet on jätetty asuntolaan. Yllättäen tämä onkin nuorista hyvä asia.

- On kiva, kun kaikki tulee yllätyksenä, ei synny siten ennakko-odotuksia. Jos aamulla heti kuulis, että on jotain semmoista, mistä ei tykkää niin päivä vois mennä vaan sitä murehtiessa, toteaa leiriläinen.

Päivittäin yksi ohjelmanumero on varattu ohjaajien pitämille rasteille. Jokainen ohjaaja miettii mitä haluaisi vetää tänään. Tuoleja maalataan, lihaskuntotreeniä on tarjolla ja uimista. Olen pettynyt, näin kuumalla ei näköjään pelata jalkapalloa. Lähden siis perämieheksi pelastusliivien käyttöharjoitukseen. Nuoret laittavat liivit päälle, heidät soudetaan matalan poukaman keskelle, josta uidaan rantaan.

Header_4.jpgKessula on kaupungin kesämökki. Se ei ole hyväkuntoinen saati moderni. Sen ansiot ovat aivan muissa asioissa. Siellä saa ja voi tehdä asioita, joita ei kaupungissa tulisi mieleenkään. Kaikkea ei anneta valmiina vaan oma mielikuvitus pääsee myös käyttöön. Yksinkertaiseltakin tuntuva asia voi olla mitä jännittävin ihmiselle, joka ei ole sitä koskaan kokenut.

Mökkeily on osa suomalaisuutta, johon kaikilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta. Tämän päivän mökitkään harvoin ovat kovin mökkimäisiä, kaikkine mukavuuksineen. Mökin tärkein tarkoitus on kuitenkin tuoda ihmisiä yhteen. Mökillä puhutaan sellaisista asioista, joihin arjessa ollaan liian kiireisiä.

- Enemmän tänne haluaisi silloin, kun on kotona kuin toisinpäin, toteaa leiriläinen.

Kessula on mahdollisesti tärkein yksittäinen asia Seinäjoen lapsi- ja nuorisokentässä ja se on ainoa lajissaan koko maassa. Se on ylpeyden aihe, josta harvoin muistamme ylpistellä. Tässä eriarvoistuvassa ajassa Kessulan kaltaisille paikoille on enemmän kuin tarve. Lapset ja nuoret kaipaavat huomiota, mukavaa yhdessä oloa ja turvallista kokemista. Perusasiat eivät katoa minnekään.



Kategoria: Arkielämää